Ompelukset eivät ole oikein edistyneet, mutta viikonlopun vaatevalinnoissa olivat omat tekeleet hyvin edustettuina.
Perjantain työasun solmupaita on tehty Suuri Käsityö (SK) 2/2013 -lehdessä olleella solmupuseron kaavalla. Olen tehnyt tästä paidasta kaksi versiota, tässä on kankaana hyvin ohut puuvilla-elastaani ja hihat ovat lyhyet. Kaula-aukon reunaa ei ole ohjeen mukaan kiinnitetty millään nurjalle, vaan sen on ajateltu pysyvän taitettuna solmun avulla. Tässä ohuessa kankaassa se ei oikein onnistu, ja olenkin ajatellut, että kääntäisin reunan joko muutamin pistoin tai pikapaltteen avulla, mutta se on jäänyt.
Kotiin tullessa sormukseni osui päällä olleeseen teollisvalmisteiseen villaneuletakkiin niin, että siihen tuli silmäpako toiseen hihaan. Koska kyseessä on yksi lempparivaatteistani, ajattelin, että vaihdan siitä hihat, kunhan aikataulu antaa myöden. (Olen muuten tehnyt tämän neuletakin perusteella pellavaneuloksesta takin, voi olla että vilautan sitä joskus myöhemmin.)
Lauantaina koko asu oli omaa tuotantoa. Farkkujen kaavana oli kaupasta ostetut puhki kuluneet mutta hyvin istuneet farkut. Paita on neulottu ilman mallia Novitan Tennesseestä. Tuubihuivi on kyhätty kasaan kangaskaapin jämäaarteista eli kaverilta saadusta Marimekon raitatrikoosta ja Marimekon tehtaanmyymälästä ostetusta neuloksesta, jonka epäilen olevan pellavaa tai puuvillapellavaa. Koska molemmista kankaista oli tosiaan vain jämät jäljellä, renkulaan tuli kaksi saumaa. En ole huomannut, että ne näkyisivät erityisesti käytössä.
Sunnuntaina minut oli kutsuttu syntymäpäiväjuhliin, ja päätin laittaa ensimmäistä kertaa päälleni jo aikaa sitten valmistuneen pellavamekon. En yleensä käytä mekkoja, mutta ihastuin Eurokankaan palalaarilla tähän kankaaseen ja en oikein keksinyt mitä muuta olisin siitä tehnyt. Mekon valmistumisen jälkeen huomasin, että valkoisesta osasta näkyy läpi, joten tein alle vuorikankaasta ja kirpparilta löytyneestä brodyyripitsistä alushameen (jonka unohdin silittää).
