Raitarikoot

Blogi on ollut hiljaa kun alkuvuosi on mennyt kaikenlaisessa puuhastelussa: järjestelin kangaskaapit niin, että jämäpalat ja korkkaamattomat kankaat ovat omissa laatikoissaan ja poistin vaatekaapista rikkinäiset ja käyttökelvottomiksi kuluneet vaatteet. Pikkuviallisia korjasin, kuten vaihdoin vihdoin eräisiin kirppisfarkkuihin vetoketjun, mutta vielä jäi paljon tehtävää.

Jostain syystä vanhojen vaatteiden korjaaminen ei ole yhtä mukavaa kuin uusien tekeminen ja siksi piti välissä ommella jotain helppoa ja nopeaa. Valitsin kangaskaapista joskus historian hämärissä ostetun sini-valkoraidallisen tukevan puuvilla-elastaanitrikoon ja tein siitä sisarkateena itselleni jotain mitä siskolla on, mutta mulla ei. Kaava on siis sama kuin jouluksi siskolle tehdyissä kissahousuissa eli Sammalikko (malli 6) syksy/talvi 5/2014 Ottobre Woman -lehdestä.

  

Täytyy sanoa, että kerranki tuli Ottobren kaavalla lähes kerrasta sopiva, pikkasen otin edestä sisään ettei jäänyt munapussia. Mielestäni kaava toimi todella hauskasti raitatrikoosta, raidat muodostavat takana nätin v-kuvion. Täysin seinähullun vaikutelman aikaansaamiseksi kuvissa on päällä viime vuonna ommeltu Chanel-henkinen paita, josta tuli kuin varkain lämpimien ilmojen suosikki.

Nyt yritän arpoa kehtaanko lähteä näissä housuissa huomenna joogatunnille, vai pitääkö laittaa päälle porukkaan sulautuvat tylsän mustat housut.

Hauskaa alkavaa viikkoa!

Joululahjoja 4: taitavat läheiset

Viime hetkellä ennen paluuta arkeen vielä muutama kuva joululahjoista. Tällä kertaa niistä, jotka löytyivät minun avaamistani paketeista (ainakin kuvainnollisesti).
 

Siskon leipoma kakku on enää vain pieni muisto lanteilla. Ja kielellä, jolle herahtaa vesi herkkuhetkiä muistellessa. Ohje on Helsingin sanomista jostain joulukuun ruokaliitteestä.

 
Tämän viimeisen lomapäivän ja tammikuun tunnelmaan sopii houkutuskakkua paremmin kuitenkin saamani töppöset. Ne jalassa voi kuvitella heränneensä Karibialla tai millä tahansa muulla vaihtoehtoisella lämpimällä lomasaarella pakkas-Suomen sijaan.

 

Sisäpuolelta tossut näyttävät hassuilta, neule on ilmeisesti tehty tasona, mutta nurjalle on intarsiassa silti jätetty pitkät langanjuoksut lämpöä lisäämään.

 

Ja lopuksi vielä eräs itse tehty aarre, jollaista en edes osannut toivoa.

Se näyttää pettävästi tavalliselta itse päällystetyltä kirjalta, mutta sisällä on jotain ihan muuta kuin mustaa ja valkoista.

Oikein hyvää alkanutta ompelu- ja neulevuotta 2015!

Joululahjoja 3: militantit verkkarit

Kanssani samassa taloudessa majaileva mieheke on jostain syystä ollut aina vähän sotahullu. Perustan väittämän siihen, ettei hän ole suostunut luopumaan yli 10 vuotta vanhoista armeijan kurssiverkkareista. Vihdoin viime kesänä grillin pohjan valamistalkoissa housut saivat betonikuorrutuksen ja minä luvan vihdoin leikata verkkarit kappaleiksi.

Jotta luopuminen ei olisi ollut liian tuskallista, tein miehekkeelle joululahjaksi uudet verkkarit kurssiverkkaireiden palasia kaavana käyttäen. Miehekkeen äiti oli puolestaan neulonut miehekkeelle Jussi-villatakin ja villasukat. Voitontanssista päätellen lahjat olivat mieleisiä.

Koska minä käyn puolestani sotaa keinokuituja vastaan, korvasin alkuperäisten verkkareiden pritexin puuvillacollegella, joka löytyi kangaskaapin perukoilta. Palanen ei kuitenkaan riittänyt taskupusseihin, joten päätin harrastaa vähän väri-iloittelua ja laittaa sekaan kaapista löytynyttä violettia collegea. Jatkoin väri-iloittelua taskuvetoketjujen väreissä, mutta totuuden nimissä nämä yksityiskohdat eivät pahemmin näy käytössä.

Ja koska olen joskus saattanut saada ns. kehittävää palautetta siitä että en jaksa tehdä ompeluksiini turhia pieniä yksityiskohtia kuten taskuja, tällä kertaa niitä on housuissa 2 kappaletta! Wow. Lisäksi alkuperäisten housujen innoittamana kuminauha on erikoishienoa mallia, jossa on kiristysnauha, ja housujen lahkeissa on resorit ja vetoketjut.

 

Jos näillä kapistuksilla (joiden tarkoitusta en suoraan sanottuna lainkaan ymmärrä) ei saa suurta määrää hyvä tyttöystävä -pisteitä niin millä sitten?

Jännittävässä joululahjasarjassa on vielä ilmestymättä postaus isän verkkareista, mutta se saattaa jäädä ilmestymättä, koska kyseessä ovat tavalliset mustat verkkarit, joissa on sivuissa taskut ja vyötäröllä kuminauha. Ehkä osaatte kuvitella ne ilman kuviakin.

Sen sijaan jouluna paljastui, että minä olin ollut erityisen kiltti, koska sain paljon ihania lahjoja! Seuraavassa postauksessa muutama kuva saamistani käsintehdyistä lahjoista.

Hyvää viikonlopun jatkoa!