Tämä lappuhame on yksi kaikkien aikojen parhaiten onnistuneita ompeluksiani. Sen tarina alkaa Barcelonasta, jossa olimme miehekkeen kanssa kolmannella yhteisellä ulkomaanmatkalla vuonna miekka ja kirves.
Olin siihen aikaan vielä opiskelija, joten rahaa ei ollut jäänyt montakaan killinkiä lompakon pohjalle lentolippujen oston jälkeen. Kun sitten bongasin aivan ihanan lappuhameen jostain paikallisesta kaupasta (olisikohan ollut El Corte Inglesin One Wayta vastaava nuorten putiikki) ja hinta oli yli satasen (en mä nyt niin vanha ole ettei sillon ois vielä ollut euroja :)), en raaskinut sitä hankkia.
Lisäksi hameen pituus eli lyhyys oli omaan makuuni pikkasen liian vesirajan paljastava, joten senkin puolesta päätin tehdä oman version.
Tärkein kopioitu yksityiskohta on lapun rypytys, muu onkin sitten tulkittu oman maun mukkaan. Taskusta ja muista huolitteluista voi bongata Marimekon kankaan, jonka nimi on minulta autuaasti unohtunut.
Pohjalla oleva kaava on jostain vanhasta Suuresta Käsityölehdestä ja koko ja istuvuus ihan OK, vaikka oishan toi taas saanut kapeempikin olla. Koska käytän hameita vain muutaman kerran vuodessa, tämä on lähes uuden veroinen, vaikka on ollut käytössä jo yli viisi vuotta.
Huomion arvoista on, että kerrankin työn jälki on sellaista, että kehtaan esitellä myös nurjaa puolta :).
P.S. Kevät/syystakki joutui jäähylle, koska innostuin neulomaan paksua talvivillapaitaa. Minullako ADHD?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti