Vaikka blogin päivitystahdista voisi luulla jotain ihan muuta, olen ommellut viimeaikoina vimmatusti. Tuotokset ovat olleet osa erään J. Pukin auttelukampanjaa ja sen takia pysyvät minun ja ompelukoneeni välisenä salaisuutena Jessen synttäreihin saakka. Kannattaakin ottaa välipäivinä lomaa, lataan sitten ompelukset eetteriin. Toivottavasti mahdollisimman moni lahjottava suostuu malliksi.
Koska en ole perusluonteeltani mikään altruistinen enkeli, piti joululahjaompelun sekaan tehdä jotain itselleni. Koska kaappeihin on ajan kuluessa kertynyt yhtä sun toista (ja koska joululahjakangasostoksilta kotiutui enemmän itselle kuin lahjottaville sopivia rättejä) pystyin hemmottelemaan itseäni oikein olan takaa.
Kangas on pehmeää, ihanaa, juuri minun tyyliini sopivaa, mutta ERITTÄIN vaikeasti ommeltavaa viskoosi-elastaanitrikoota Tyykipuodista viime kesältä. Uskomatonta mutta totta, raidat ovat oikeasti mustia, eivätkä mitään laivastoteemaan sopivia sinisiä. Olin suunnitellut kankaasta jonkunlaista liehuketakkia, joten sitä oli lähes riittävästi tähän syksyn 2014 Ottobre Woman -lehdestä löydettyyn malliin. Jouduin leikkimään tetristä, että sain leikattua kaikki kappaleet. Lopullinen leikkaussuunta on kuitenkin mielestäni onnistunut, tykkään etenkin sivusauman siksak-kuviosta.
Olen lähes millilleen Ottobren kokoa 36, mutta vaate tuntuu valtavalta päällä. Keskikappaleet olisivat saaneet olla reilusti kapeammat, mutta menee tämä näinkin. Kaula-aukko on kuitenkin niin järkyttävän suuri, että alla on pidettävä t-paitaa kuten näissä kuvissa. Suunnittelen myös paitaan sopivan huivin tekoa eräästä erittäin ihanasta batistia muistuttavasta puuvillasta, jonka sain viime kesänä tuliaiseksi Skotlannista. Samaa koko-ongelmaa on ollut aiemminkin Ottobren mallien kanssa, joten tyköistuvampia juttuja en enää siitä lehdestä omalla koollani tee.
Hyvää alkavaa viikkoa ja koittakaa jaksaa marraskuun synkkyyttä, joulu tulee kohta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti